Mikä on triggerpiste?

Triggerpiste on solmuke lihassäikeessä, jossa useat lihassyyt ovat pysyvästi supistuneet. Yleensä trigger-piste on noin herneen kokoinen, mutta se voi myös olla yhtä pieni kuin nuppineulan pää. Triggerpiste pitää lihasta jatkuvasti jännittyneenä. Useimmilla ihmisillä on kymmenittäin triggerpisteitä eikä niitä yleensä huomaa jokapäiväisessä elämässä.

Englanninkielinen ’trigger point’ -sana ei ole vielä saanut vakiintunutta suomenkielistä käännöstä. Triggerpiste-sanan ohella käytetään myös sanamuotoja trigger-piste ja triggeripiste. Joskus ’piste’ -sana jätetään pois: ’triggeri’ -sanaa käytetään triggeripisteen sijaan ja triggerpistehieronta tunnetaan myös nimeltä trigger-hieronta.

Miten triggerpisteet syntyvät?

Yleisin syy triggerpisteen syntyyn on lihaksen ylikuormitus. Stressi edistää triggerpisteiden syntymistä. Triggerpiste on kehon viimeinen keino jännittää lihasta, kun energiaa ei enää ole. Toinen yleinen syy on kudosvaurio. Jännittämällä tiettyjä lihaksia keho yrittää suojella vahingoittunutta kohtaa. Aivot päättelevät hermostosta tulevien viestien perusteella, että jokin kohta on vahingoittunut. Nämä viestit eivät ole valitettavasti aina luotettavia. Tämän vuoksi triggerpisteet voivat johtua myös häiriöstä hermostossa. Triggerpisteitä voi myös kehittyä, kun lihaksen motorinen hermotus on häiriintynyt. Triggerpisteet voivat myös itse aiheuttaa uusia triggerpisteitä, kuten selitän myöhemmin tällä sivulla. Triggerpisteen syy ei ole aina jäljitettävissä. Joskus triggerpisteet pysyvät, vaikka siihen ei ole enää aihetta. Mutta niin kauan niiden syy pysyy, triggerpisteet palaavat hoidon jälkeen.

Triggerpisteet ja kipu

Triggerpisteet voivat syntyä kivusta ja aiheuttaa itse kipua. Pääsääntöisesti kipu tuntuu eri paikassa kuin missä triggerpisteet ovat. Itse triggerpisteeseen sattuu vain, kun sitä painaa kovasti. Oheinen kuva näyttää esimerkiksi erään kaulassa sijaitsevan triggerpisteen kipukuvion. Musta rasti osoittaa triggerpisteen sijainnin, punainen alue ja punaiset pisteet ovat mahdollisia kohtia, jossa voi tuntea kipua. Tämä on yksi kehon pahimmista triggerpisteistä, koska se sijaitsee niin lähellä isoja hermoratoja. Onneksi triggerpisteet ovat pääasiassa latentteja, mikä tarkoittaa, että ne lyhentävät lihasta, mutta eivät säteile kipua. Sen sijaan aktiivinen triggerpiste säteilee kipua ja voi saattaa arvoituksen eteen sekä potilaan että lääkärin, koska kipeässä paikassa itsessään ei löydy mitään erikoista.

[Scalenus triggerpiste, Travell & Simons Vol. 1 Figure 20.1A]
Lähde: Travell & Simons' Myosfascial Pain and Dysfunction — The Trigger Point Manual, Volume 1, Figure 20.1A.

Muita triggerpisteiden seurauksia

Triggerpisteet voivat myös vaikuttaa kehon autonomisiin toimintoihin, kuten ruoansulatukseen, verenkiertoon, hieneritykseen, tasapaino- ja näköaistiin. Häiritsemällä yhteisvaikuttavien lihasten keskinäistä tasopainoa, triggerpisteet voivat johtaa myös raajojen vääriin asentoihin ja liikeratoihin, mistä seuraa nivelten kuluminen. Triggerpisteiden aiheuttama jännitys lihaksissa voi aiheuttaa muihin lihaksiin ylikuormitusta ja uusia triggerpisteitä. Triggerpisteet voivat myös synnyttää uusia triggerpisteitä, esimerkiksi kun aivot tulkitsevat triggerpisteen lähettämän kivun kudosvaurioksi.

Triggerpisteet voivat ilmetä monella muullakin tavalla. Mobilisoiva hieronta -sivullani mainituista vaivosta suurin osa voi aiheutua triggerpisteistä. Englanninkielinen The Trigger Point Therapy Workbook-nettisivusto sekä Devin Starlanyl:n sivut antavat lisätietoa.

Hermoston kautta triggerpisteet voivat periaatteessa vaikuttaa joka ikiseen kehon toimintoon, mutta tämä ei tarkoita sitä, että jokainen vaiva tai sairaus syntyy aina triggerpisteistä. Kuitenkin, jos ei ole viitteitä vakavasta vammasta tai sairaudesta, joka vaatisi välitöntä lääketieteellistä hoitoa, kannattaa aina kokeilla triggerpisteterapiaa. Asiantuntijan suorittama triggerpistehoito on nimittäin halpa, turvallinen ja ilman haittavaikutuksia.

Triggerpisteiden hoito

Kun aloitin urani, hoidin kaikkia triggerpisteitä joita löysin ja toivoin että ne sitten pysyisivät poissa. Nykyään yritän ensisijaisesti jäljittää ja hoitaa triggerpisteiden syyt. Triggerpiste on tapa, jolla keho sopeutuu häiritsevään tekijään. Esimerkiksi, kun pää on liian edessä, triggerpisteet niskassa auttavat estämään pään putoamisen vielä enemmän eteenpäin. Kun ääreishermo on pinteessä, triggerpisteet rajoittavat raajojen liikkuvuutta, jotta liiallinen venyminen ei vahingoittaisi hermoa. Näissä esimerkeissä triggerpisteiden käsittely ilman niiden syyn hoitamista johtaa parhaimmassa tapauksessa oireiden väliaikaiseen lievitykseen, mutta pahimmassa tapauksessa oireiden myöhempään pahenemiseen tai jopa uusiin vaivoihin. Mutta, kun syy on hoidettu, moni triggerpiste häviää itsestään.

Triggerpisteen syy voi myös olla toinen triggerpiste. Kun asiakas tulee hoitoon, triggerpisteet ovat yleensä jo levittäytyneet pitkäksi ketjuksi kehoon. Ei ole järkevää käsitellä yksittäistä triggerpistettä ketjussa, sillä jos ei hoida koko ketjua, triggerpiste palaa pian takaisin.

Jos ei ole mahdollista vaikuttaa syyhyn ja triggerpiste ei aiheuta kipua tai muita oireita, on yleensä parasta jättää triggerpiste rauhaan. Mutta jos triggerpiste aiheuttaa oireita ja häiritsevää tekijää ei voida poistaa, on erilaisia vaihtoehtoja:

  • hoidetaan triggerpistettä ja pyydetään asiakasta palaamaan säännöllisesti uutta hoitoa varten;
  • hoidetaan triggerpistettä ja opetetaan myös asiakasta hoitamaan sitä itse;
  • hoidetaan triggerpistettä ja annetaan lisäksi keholle parempi tapa sopeutua häiritsevään tekijään.

Itse käytän mieluummin viimeistä vaihtoehtoa, vaikka tämä ei ole aina yksinkertaisin. Esimerkiksi, jos tietokoneen käyttö aiheuttaa triggerpisteitä, voin auttaa asiakasta löytämään paremman asennon. Sitä varten täytyy poistaa kaikki jännitykset lihaksista ja sidekudoksesta (faskiasta), jotka estävät kehoa omaksumasta ja ylläpitämästä parempaa asentoa. Tietenkin asiakkaan pitää myös todella käyttää tätä parempaa asentoa, ilman sortumista taas vanhaan asentoon.

Myös tekijät kehon ulkopuolella voivat ylläpitää väärää ryhtiä tai liikerataa. Muun muassa näyttöpäätteet, konttorituolit, autoinstuimet, moniteholasit, juoksukengät ja tukipohjalliset voivat olla säädettyjä tai valittuja niin, että ne tuntuvat mukavilta vanhassa ryhdissä. Jos näitä välineitä ei säädetä uudelleen tai korvata toisilla, on mahdotonta pitää yllä uutta ryhtiä tai liikerataa. Triggerhoidon menestys riippuu siksi myös siitä, kuinka hyvin asiakas tunnistaa näitä ulkoisia tekijöitä, ja onko hänellä halukkuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin.

On monta tapaa sammuttaa triggerpisteitä. Yleensä terapeutti valitsee käyttämänsä tekniikan koulutuksensa perusteella:

  • lääkärit ruiskuttavat mieluiten puudutusaineen triggerpisteeseen;
  • akupunktiohoitajat pistävät triggerpistettä akupunktioneulalla (dry needling);
  • hierojat ja fysioterapeutit ovat yleensä eniten perehtyneet painantatekniikkoihin, jotka muistuttavat akupainantaa;
  • sveitsiläinen lähestymistapa triggerpisteterapiaan yhdistää paikallista triggerpistehierontaa lihaskalvokäsittelyyn, joka kohdistuu koko kalvoon, joka ympäröi lihasta, jossa triggerpiste sijaitsee;
  • faskiamanipulaatio kohdistuu, päinvastoin kuin sveitsiläinen lähestymistapa, ainoastaan lihaskalvon tiheimpään kohtaan, joka on suoraan triggerpisteen päällä, ja joka nähdään sekä triggerpisteen että säteilykivun syynä;
  • epäsuorat tekniikat eivät kohdistu triggerpisteeseen tai sen välittömästi ympäröivään kudokseen, vaan toimivat rauhoittamalla hermostoa.

Koska itse olen kouluttautunut erilaisiin faskian (lihaskalvojen) hoitoihin, valitsen yleensä sveitsiläisen lähestymistavan. Silloin tällöin käytän myös epäsuoria tekniikoita. Pidän kalevalaista jäsenkorjausta myös epäsuorana tekniikkana, vaikka sitä ei ole erityisesti kehitetty triggerpisteiden hoitomenetelmänä. Epäsuorien tekniikoiden tärkein etu on se, että ne eivät satu. Siksi ne ovat ensimmäinen valinta kun hermojärjestelmä on yliherkistynyt, kuten esimerkiksi fibromyalgiassa. Toinen etu on, että niitä voi käyttää kun hoitavalla kädellä ei ole turvallista pääsyä itse triggerpisteeseen. Epäsuorien tekniikoiden huono puoli on se, että usein ne eivät riitä yksin. Silloin niitä täytyy jatkaa suoralla tekniikalla. Suorat tekniikat sattuvat, mutta oikealla tavalla toteutettuna ne tuntuvat samalla helpottavilta.

Riippumatta siitä, miten triggerpistettä käsitellään oireena, käsitykseni mukaan triggerpistehoidon tärkein osa on syyn jäljittäminen ja — mahdollisuuksien mukaan — hoitaminen.

Lisätietoa triggerpisteistä

Kokemukseni mukaan, netistä saatavien ohjeiden varaan ei kannata yrittää omien tai toisten triggerpisteiden hoitamista. Se voi olla jopa vaarallista. Maallikolle paras ja turvallisin tapa on opiskella hoitotekniikat kirjasta. Ehdottomasti paras tuntemani maallikoille suunnattu kirja on Clair Daviesin kirjoittama The Trigger Point Therapy Workbook. Siitä saa hyvät ohjeet yksittäisten triggerpisteiden löytämiseen ja itsehoitoon. Kirja on käännetty useille kielille, myös ruotsiksi (Massera själv bort dina smärtor!), muttei suomeksi. Suomeksi löysin kolme triggerpisteitä käsittelevää fysioterapian oppikirjaa. Marjut Saresvaara-Virtasen kirja on jo hyvin vanha, vuodelta 1993, mutta on saanut kiitosta eri nettipalstoilla. Se löytyy kenties vielä kirjastosta tai antikvaarista. Richterin kirja on suomennettu saksasta ja sen englanninkielinen käännös on esikatseltavissa amazon.com:ssa sekä Google books:ssa. Esikatselun perusteella voin suositella tätä kirjaa vain alan ammattilaisille. Yleensä ammattilaiskäyttöön tarkoitetut kirjat edellyttävät lukijalta paljon esitietoa, jotta hän pystyy ymmärtämään ja turvallisesti soveltamaan lukemaansa. Simeon Niel-Asherin kirja on suunnattu sekä maallikoille että ammattilaisille. Englanninkielinen alkuteos on esikatseltavissa amazon.com:ssa sekä Google books:ssa. Mielestäni Davies antaa yksityiskohtaisempia ohjeita triggerpisteiden itsehoitoon, mutta Niel-Asher näyttää selkeämmät anatomiakuvat. Englanninkielinen ja saksankielinen nettisivuni triggerpisteistä antavat lisää linkkejä.