FI

Pehmeää jäsenkorjausta

Viesti

Viesti

Viesti

[Olkapään mobilisointi jäsenkorjauksella] [Tulostettava kuva]
Lähde: On bone-setting, Fig. 3.

Mitä on jäsenkorjaus?

Jäsenkorjaus on perinteinen hoitomuoto, jossa mobilisoidaan tai manipuloidaan niveliä eli parannetaan niiden liikkuvuutta. Useissa jäsenkorjauksen lajeissa mobilisoidaan myös pehmytkudoksia. Maailman terveysjärjestön mukaan, perinnnehoidoilla on ominaista, että ne pohjautuvat sen maan perinteisiin, jossa niitä harjoitetaan. Näin ne erottuvat täydentävistä hoidoista, jotka eivät kuulu maan perinteisiin. Täydentäviin hoitoihin kuuluvat esimerkiksi osteopatia ja kiropraktiikka, joissa suoritetaan osittain samoja mobilisointeja kuin jäsenkorjauksessa.

Jäsenkorjaus oli aiemmin monissa maissa suositumpaa kuin koululääketieteen mukainen liikuntaelinten vaivojen hoito, koska se oli halvempaa, helpommin saatavissa sekä usein johti parempiin tuloksiin. Kun koululääketieteen mukaisen hoidon saatavuus parani ja sillä saavutettiin parempia tuloksia, on jäsenkorjaus monissa maissa loppunut. Mutta myös jäsenkorjaus on sopeutunut ajan mukana. Nykyaikaiseen jäsenkorjaajan koulutukseen kuuluu myös tietämys liikuntaelinten anatomiasta ja hoidon vasta-aiheista. Siksi jäsenkorjaus on nykypäivänä yhtä turvallista kuin esim. hieronta. Myös hoitotulokset ovat yleensä hyviä. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että alaselän ja niskan kroonisissa kivuissa jäsenkorjauksesta on yhtä paljon tai jopa enemmän apua kuin fysioterapiasta tai hieronnasta.

Tieteellinen perusta

Alun perin jäsenkorjauksella ei ollut tieteellistä perustaa. Mutta 1800-luvulla amerikkalainen lääkäri Andrew Taylor Still kehitti jäsenkorjauksesta osteopatian. Myös kiropraktiikka pohjautuu 1800-luvun jäsenkorjaukseen. Osteopatian ja kiropraktiikan ansiosta ymmärretään nykyään hyvin, miten jäsenkorjauksen tekniikat toimivat. 2000-luvulla on faskian tutkimus kehittynyt nopeasti. On löydetty mekanismeja, joilla manuaalisen hoidon pehmeät lajit, kuten kalevalainen jäsenkorjaus, vaikuttavat kehoon. Vielä viime vuosisadalla oletettiin yleisesti, että manuaalisten tekniikoiden vaikutus perustui ennen kaikkea tiukkojen säikeiden venyttämiseen lihaksissa ja faskiassa. Tämä vaatii suurta voimankäyttöä hoidoissa. Nykyään tiedämme, että kaikki supistumiskykyiset säikeet lihaksissa, faskiassa sekä sidekudoksissa ovat loppujen lopuksi aivojen ohjaamia. Jotta nämä säikeet voivat rentoutua, täytyy aivoille lähettää hermojärjestelmän kautta viesti, että rentoutuminen voi tapahtua vaaratta. Sen sijaan, että kudoksia pakotettaisiin tekemään jotain, ryhdymme tavallaan keskustelemaan niiden kanssa.

Työskentelytapani jäsenkorjauksessa

[Selän hoitoa kalevalaisittain] [Tulostettava kuva]

Sain kalevalaisen jäsenkorjaajan kolmivuotisen koulutuksen päätökseen vuonna 2016. Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa käytetään ennen kaikkea pehmeitä tekniikoita, jotka kohdistuvat enimmäkseen ihonalaiseen löyhään sidekudokseen ja pinnalliseen faskiaan. Käytän edelleen mielelläni monia kalevalaisen jäsenkorjauksen tekniikkoja. Kalevalaisen jäsenkorjauksen tutkintoni jälkeen olen kuitenkin oppinut monia muitakin pehmeitä tekniikoita nivelten ja pehmytkudosten mobilisoimiseksi. Jotkut niistä ovat vaihtoehtoisia kalevalaisen jäsenkorjauksen mobilisaatioille ja muut mahdollistavat mobilisaatioita, joita ei kalevalaisessa jäsenkorjauksessa sallita. Useimmat näistä tekniikoista ovat peräisin osteopatiasta ja faskian hoidon eri menetelmistä. Osteopatialla, faskian hoitomenetelmillä ja kalevalaisella jäsenkorjauksella on yhteinen päämäärä, kehon luonnollisen tasapainon palauttaminen. Erojakin on toki monia. Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu oletukseen, että oireet, kuten kipu, aiheutuvat pääasiassa asentovirheistä. Osteopatiassa ja faskian hoidossa sitä vastoin pidetään nykyään liikkuvuuden rajoituksia tärkeämpinä. Kalevalainen jäsenkorjaus noudattaa aina samaa mobilisaatioiden kaavaa, jossa ainoastaan Kansanlääkintäseuran kursseilla opetetut tekniikat ovat sallittuja. Minulla on toinen lähestymistapa, joka sopii paremmin taustaani insinöörinä. Ensin yhdistän tiedot haastattelusta, havainnoista ja testeistä oletukseen asiakkaani oireiden syystä tai syistä. Sen jälkeen laadin hoitosuunnitelman. Hoidon aikana voin saada uusia tietoja, joiden pohjalta suunnitelmaa on mukautettava. Toimintani perustuu joustavuuteen eikä kiinteään menettelyyn aina samoilla tekniikoilla. Päätän itse, tarvittaessa keskustellen asiakkaan kanssa, mitkä tekniikat mistäkin manuaalisen hoidon lajista milloinkin parhaiten sopivat hänelle.